Sosialidemokraattien periaatteet  

 Hyväksytty 38. puoluekokouksessa Turussa 29.5.1999

Oikeudenmukaisempaan maailmaan
Sosialidemokratiaan päämääränä on vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden oikeudenmukainen yhteiskunta. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöstä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta. Se toteutuu vapauden yhteiskunnassa, jossa vallitsee demokratia ja solidaarisuus, yhteisvastuu. Sosialidemokratian ihanteet ja tavoitteet ovat nähtävissä olevia mahdollisuuksia korkeammat. Unelmat, tahto ja poliittinen toiminta muuttavat todellisuutta ihanteitamme kohti.

Työväenluokan järjestäytyminen poliittiseksi ja ammatilliseksi työväenliikkeeksi antoi Euroopan kehitykselle uuden suunnan. Suomen työväenpuolue perustettiin Turussa 1899. Se asetti tavoitteekseen työväestön taloudellisen ja yhteiskunnallisen vapauttamisen. Forssan kokouksessa 1903 puolue muuttui sosialidemokraattiseksi puolueeksi. se hyväksyi kansainvälisen työväenliikkeen sosialistisen ohjelman ja omaksui kansainvaltaiset menettelytavat. Korostamalla parlamentarismia ja kunnallista demokratiaa se teki eron kapitalismiin ja kommunismiin. Yhä tänään sosialidemokratia jatkaa kamppailua ihmisten aineellisen ja henkisen tasavertaisuuden puolesta taloudellista yltiöliberalismia ja yhteiskunnallista konservatismia vastaan.

Sosialidemokratia on yhteiskunnallista uudistustyötä sosialismi arvojen pohjalta. Sosialismi korostaa yksilöiden yhteisvastuuta toisistaan ja yhteisöstään. Sosialismin humaanit arvot ovat juurtuneet syvälle koko demokraattiseen Eurooppaan. Ihmisarvosta, ihmisoikeuksista ja yksilön vastuuntunnosta lähtevä joukkoliike kohotti ihmiset kansalaisiksi, joille kuuluvat valtiolliset, sivistykselliset, sosialiset ja työelämän oikeudet. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus toteuttaa itseään vapaasti ja tasavertaisesti. Yhteisöllisyys, solidaarisuus sekä vastuuntuntoinen vapaus ovat perusta yhteiskunnan kehittämiselle. Ne yhdistävät ihmisten turvallisuuden kaipuun ja yhteiskuntaa eteenpäin vievät voimat.

Sosialidemokratia- vapauden ja tasa-arvon liike
Yhteiskunnallisten päätösten on perustuttava kestäville arvoille, kauaskatseisille tavoitteille ja tahdolle saavuttaa päämäärät. Sosialidemokratia nousee vapausliikkeenä sosialismin teorioiden ohella antiikin humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista. Sen arvot antavat voiman ja suunnan jatkaa yhteiskunnallista uudistustyötä - yhdistää jatkuvuus ja uudistuminen, perinne ja tulevaisuus.

Ihmisillä on oikeus elää vapaina riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista tai taloudellisista lähtökohdista. Heille kuuluu vapaus kaikessa, mikä ei vahingoita muita ihmisiä, ympäristöä tai yhteiskuntaa. Sosialidemokratian tavoitteet ovat kansalaisten aineellista tasavertaisuutta ja muodollista vapausoikeuksia syvemmällä. Valinnan mahdollisuus käytännössä, niin aineellisesti kuin henkisesti on yhtä välttämätön kuin oikeus valita. Jokaisella, niin naisella kuin miehellä, on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päätöksentekoon työssä, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Sivistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä.

Vapauden ja tasa-arvon toteutuessa kenenkään oikeudet eivät polje toisten oikeuksia. Näiden arvojen tasapaino syntyy, kun yhteisö kantaa vastuun jäsenistään, mutta samalla kansalaiset itsestään, toisistaan ja yhteisöstään. Solidaarisessa yhteiskunnassa ihmiset kunnioittavat toistensa oikeuksia, edistävät tasa-arvoa ja yhteistä hyvinvointia eivätkä käytä toisiaan tai yhteiskuntaa hyväkseen itsekkäiden pyrkimysten toteuttamiseksi. Solidaarisuus kantaa sukupolvien yli. Ihminen on osa luontoa, josta hänen on kannettava vastuu. Vastuu ympäristöstä sekä entistä ympäristöystävällisempien tuotantomenetelmien kehittämisestä periytyy sukupolvelta toiselle kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Jokaisella on oikeus nauttia luonnon moninaisuudesta ja sen tuottamasta hyvinvoinnista.

Kamppailua oikeudesta vapauteen ja ihmisarvoiseen elämään käydään kaikkialla maailmassa. Kansainvälinen sosialidemokratia on sorretun puolella sortajaa vastaan, vähäosaisten puolella vahvemman valtaa vastaan. Maailmassa sadat miljoonat ihmiset ovat alistettuja; sadat miljoonat näkevät nälkää. Epätoivo on käännettävä toivoksi yhteisvastuusta, itsekäs eduntavoittelu hengen ja solidaarisuuden juhlaksi. Maailmanlaajuinen yhteisöllisyys, internationalismi, on solidaarisuutta sorrettujen hyväksi. Se on myös rauhantyötä; rajat ylittävää yhteisöllisyyttä. Maailmaa ei saa hallita väkevämmän voima, ei rahan eikä aseiden valta, vaan yleismaailmallinen oikeus.

Yhteisöllisyys haastaa itsekkyyden
Yhteiskunnan mitta on ihminen; sen rakenteet ja menettelytavat ovat ihmistä varten. Ne suojaavat piittaamattomuudelta, joka hajottaa yhteisön. Ne ehkäisevät rajoittamatonta markkinakilpailua, jonka vuoksi heikommat kärsivät ja elinympäristö tuhoutuu. Oikeusvaltio määrittää oikeudet ja velvollisuudet suojaten yksilöä ja yhteisöjä kapitalismin itsekkyydeltä. Ihmisten on oltava tasa-arvoisia lain edessä. Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemiseksi ja eriarvoisuuden purkamiseksi. Vuorovaikutteisessa ja avoimessa maailmassa omaleimaiset kulttuurit rikastuttavat toisiaan. Ihmiset pääsevät kansallisista ennakkoluuloistaan ja kasvavat kulttuurikansalaisiksi, jotka elävät sovussa monikansallisissa yhteisöissä. Yhteisön jäsenet ovat erilaisia; yhteisön arvostus syntyy jokaisen mahdollisuudesta unelmoida ja toteuttaa haaveitaan. Kokiessaan yhteisön omakseen kansalaiset ottavat vastuuta sen kehityksestä ja yhteisö menestyy. Hengen laiskuus, välinpitämättömyys ja oman edun tavoittelu ovat yhteisöllisyydelle vierasta. Jokaisella on vastuu kykyjensä mukaan ottaa selvää ja osallistua, puuttua tapahtumien kulkuun. Tästä kasvaa aito tasavertaisuus ja sitoutuminen yhteisiin päämääriin.

Yhteiskunnan monimutkaistuessa ja organisaatioiden koon kasvaessa syntyyn vaara sekä tiedon että päätösvallan keskittymisestä. Tasa-arvoinen mahdollisuus tiedon luomiseen, saantiin, arviointiin ja hallintaan kuuluu jokaiselle. Se on ehto demokratian toteutumiselle ja yhteiskunnan kehitykselle. Poliittisten liikkeiden, monipuolisen tiedonvälityksen, koulun, vapaan sivistystyön sekä tietoverkkojen tehtävä on lisätä kansalaisten tietoisuutta ja osallisuutta sekä edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua. Nykyajan kansanvalta on monikerroksista. Demokraattisia menettelytapoja on kunnioitettava paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ihmisten toiminta omassa lähiyhteisössään on perusta myös valtiorajat ylittävälle demokratialle. Ihmisten on voitava vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä paitsi kansalaisina ja äänestäjinä, myös palveluiden käyttäjinä, työntekijöinä, kuluttajina ja asuinyhteisön jäseninä. Kun ihmiset toimivat yhteisössään ja verkostoissaan, kunnissa ja alueellisesti, Euroopassa ja koko maailmassa, demokratia vahvistuu.

Ihmisen osallisuus yhteiskunnassa
Kansalaisten aineellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja sivistyksen lisääntyminen riippuu sekä talouden tuottavuudesta että sen tulosten oikeudenmukaisesta jakamisesta. Ohjattuna markkinatalous pystyy menestyksellisesti tyydyttämään ihmisten kulutustarpeita. Talouden on palveltava koko yhteiskuntaa ja sen kaikkien jäsenten hyvinvointia. Yhteisen edun on aina kuljettava yksityisen voitontavoittelun edellä. Sosialidemokraattinen politiikka on tämän edun etsimistä ja toteuttamista. Sosialidemokratialle ihmisyys on itseisarvo; se ei ole kauppatavara. Talouden voimavarojen käytön on perustettava kansanvaltaiseen ohjaukseen markkinoiden välityksillä. Demokratia ja toimiva talous tukevat toistensa menestystä. Sosialismin arvojen mukaisesti yhteiskunnalla on oikeus vaikuttaa tuotantovälineistä saatavaan hyötyyn, niiden käyttöön, sijoittumiseen ja omistukseen. Työntekijöillä ja kuluttajilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa tuotannon ja talouden kehitykseen. Taloudellisen toimintansa rinnalla yrityksillä on myös yhteiskunnallinen ja henkilövastuu. Markkinoiden on toimittava avoimesti ja julkisesti.

Talous, tuotanto ja kulutus samoin kuin politiikka, teknologia, ympäristökysymykset ja kulttuuri kietoutuvat globaaliksi sosialiseksi järjestelmäksi. Sen seurauksena tuotanto tehostuu, talous kasvaa, tuotteiden hinnat laskevat, ja monille maille avautuu uusia mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät maiden sisällä ja niiden välillä. Ilman pelisääntöjä maailmantalous heikentää sekä demokratiaa että markkinatalouden toimivuutta. Maailmantaloutta, pääomaliikettä ja ylikansallisten yritysten toimintaa on säänneltävä. Kansainvälisen sosialidemokratian on käytettävä voimaansa maailmantalouden epäkohtien korjaamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnassa politiikalla on keskeinen sija talousjärjestelmän toiminnassa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat kansalaiselle nousun portaita itsensä kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Korkea sivistystaso ja osaaminen, joiden perustana ovat tasavertaiset koulutusmahdollisuudet, vapauttavat inhimilliset voimavarat. Valtion ja kuntien palvelut lisäävät tasa-arvoa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Julkisten palvelujen saatavuus on yhteiskunnan vastuulla. Julkinen säätely, sopiminen työmarkkinoilla sekä tuotantovälineiden yhteisöllinen omistus täydentävät markkinoita ja rajoittavat markkinavoimien ylivaltaa.

Hyvinvointiyhteiskunta on vapauksien, velvollisuuksien ja tasavertaisten mahdollisuuksien yhteisö, jossa oikeuksien ja vastuun tasapaino toteutuu. Hyvinvointiyhteiskunta on myös epäkohtiin puuttumista, riskeihin varautumista ja niiden hallintaa. Ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja kutsumustaan, selviytyä ja kriisienkin jälkeen aloittaa alusta. Jokaisen perusturvallisuuteen kuuluu fyysisesti turvatun elinympäristön lisäksi varmuus saada peruspalveluita, työllä ansaittu sosialiturva sekä syyperusteinen vähimmäisturva. Mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kulttuurista nauttimiseen on niinikään olennainen osa ihmisen perusoikeuksia.

Sosialidemokratia korostaa jokaisen oikeutta mielekkääseen ja sisältörikkaaseen työhön, jossa menestyminen luo tervettä itsetuntoa ja turvallisuutta. Työn tarkoituksena on tavaroiden ja palvelujen tuottaminen ihmisten tarpeisiin. Työ, ei keinottelu, luo yhteiskunnallista vaurautta. Yksilölle työ merkitsee toimeentulon lähdettä, toimintaa perheen tai yhteisön hyväksi sekä oman ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin rakentamista. Parhaimmillaan työ antaa ihmiselle mahdollisuuden kehittää itseään ja kiinnittyä sosialisesti yhteisöön. Se kasvattaa inhimillistä ja sosialista pääomaa.

Työsuhde ei saa olla alistussuhde. Työntekijän on saatava osansa työn tuloksista, talouden kasvusta ja hyvinvoinnista. Ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen merkitys työntekijöiden oikeuksien ja etujen valvojana. Yhteisen työmarkkinasopimuksin on parannettava työsuhde- ja sopimusturvaa, työoloja ja osaamista, tasattava tuloeroja sekä lisättävä taloudellisen kehityksen vakautta. Nämä ovat sosialidemokratian tavoitteita myös kansainvälisessä ammattiyhdistys- ja sopimustoiminnassa.

Ihanteenamme on yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden. Erilaiset kulttuurit ja yhteiskuntien kehitysvaiheet eivät muuta sosialidemokratian ihmisarvosta nousevia tavoitteita. Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja rauha kuuluvat jokaiselle, kaikkialle maailmassa.